
Sisällysluettelo
- Tiivistelmä: Rahoitusmarkkinan uusi todellisuus
- Tutkimuksen tausta ja menetelmät
- Lähteet ja metodologia
- Nykytilanne: Suomen pk-yritysrahoituksen suuri murros
- Joukkorahoitusmarkkinan jyrkkä supistuminen
- Perinteinen lainarahoitus – vakaa mutta vaikeutunut
- Pääomasijoitukset – eri lajin peli
- Keskeiset löydökset: Rahoituskanavien vertailu
- Taulukko 1: Rahoituskanavien volyymit Suomessa (2021–2024, milj. €)
- Taulukko 2: Rahoitusmuotojen ominaisuuksien vertailu
- Kategoriakohtaiset analyysit
- Joukkorahoitus: Työkalu markkinointiin, ei enää päärahoituskanava
- Perinteinen laina: Edelleen pk-yrityksen paras ystävä (jos sen saa)
- Vaihtoehtoiset rahoittajat ja laskurahoitus: Nopeuden ja joustavuuden tarve
- Käytännön suositukset pk-yrittäjälle (2025–2026)
- Johtopäätökset
- Miten Laskuraha auttaa?
Tiivistelmä: Rahoitusmarkkinan uusi todellisuus
Suomalaisen pk-yrittäjän rahoitusvaihtoehdot ovat kokeneet dramaattisen muutoksen 2020-luvun puolivälissä. Joukkorahoitus, josta vielä muutama vuosi sitten povattiin pankkien haastajaa, on supistunut murto-osaan huippuvuosien volyymista. Suomen Pankin mukaan kotimaisten alustojen kautta välitetty joukkorahoitus putosi vuoden 2021 noin 377 miljoonasta eurosta alle 24 miljoonaan euroon vuonna 2024 [1]. Samalla kuluttajien välinen vertaislainaus on käytännössä loppunut kokonaan.
Samaan aikaan perinteinen lainarahoitus pankkien ja Finnveran kautta on säilyttänyt asemansa pk-yritysten rahoituksen selkärankana, vaikka sen saatavuudessa on ollut suurta vaihtelua. Korkojen nousu ja pankkien kiristynyt riskinottohalu ovat tehneet lainan saamisesta haastavampaa. Finnveran kotimaan rahoitus lähes puolittui vuosien 2023 ja 2024 välillä, mikä heijastaa talouden epävarmuutta [3, 5].
Kolmas merkittävä trendi on pääomasijoitusten voimakas kasvu erityisesti lupaavimpien teknologiayritysten kohdalla. Vuonna 2024 suomalaiset startupit keräsivät ennätykselliset 1,4 miljardia euroa, josta valtaosa tuli ulkomaisilta sijoittajilta [14].
Mitä tämä tarkoittaa pk-yrittäjälle?
Rahoituksen hakeminen vaatii nyt entistä strategisempaa otetta. Yhden ainoan rahoituskanavan varaan ei voi laskea. Tämä tutkimusopas purkaa auki Suomen rahoitusmarkkinan nykytilan, vertailee joukkorahoituksen ja perinteisten lainojen ominaisuuksia ja antaa käytännönläheiset suositukset kasvuyritykselle optimaalisen rahoitusratkaisun rakentamiseen vuosina 2025–2026.
Tutkimuksen tausta ja menetelmät
Tämän oppaan analyysi pohjautuu kattavaan dataan keskeisiltä suomalaisilta ja kansainvälisiltä talouden toimijoilta. Tarkastelun keskiössä on kysymys: miten joukkorahoitus ja perinteiset lainat asemoituvat toisiinsa nähden kasvuyrityksen näkökulmasta Suomessa, ja millaisia johtopäätöksiä yrittäjän tulisi tästä vetää?
Lähteet ja metodologia
Analyysi perustuu kvantitatiiviseen ja laadulliseen aineistoon, joka on kerätty seuraavista lähteistä:
- Suomen Pankki: Joukkorahoitus- ja vertaislainaustilastot vuosilta 2018–2024, jotka tarjoavat tarkan kuvan markkinan volyymin romahduksesta [1, 6, 10].
- Finnvera: Vuosikertomukset ja tilinpäätökset, jotka valottavat julkisen takauksen ja lainoituksen roolia ja sen vaihteluita [3, 5, 7].
- Business Finland: Rahoitusraportit, jotka kuvaavat innovaatiorahoituksen merkitystä erityisesti teknologia- ja kasvuyrityksille [2, 4].
- Pääomasijoittajat ry (FVCA): Tilastot startup-rahoituksesta, jotka osoittavat pääomasijoitusten kasvavan merkityksen [8, 14].
- Suomen Yrittäjät: PK-yritysbarometri, joka tuo esiin yrittäjien omat kokemukset rahoituksen saatavuudesta ja tarpeista [15, 16].
- Lainsäädäntö ja tutkimus: EU:n joukkorahoitusasetus ja sitä koskeva kansallinen lainsäädäntö [11, 12] sekä akateeminen tutkimus [18] tarjoavat viitekehyksen markkinan rakenteellisille muutoksille.
Menetelmänä on yhdistää näiden lähteiden tilastodataa ja asiantuntija-analyysiä, jotta voidaan muodostaa kokonaisvaltainen ja käytännönläheinen kuva Suomen yritysrahoituksen tilasta.
Nykytilanne: Suomen pk-yritysrahoituksen suuri murros
Rahoitusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti muutamassa vuodessa. Koronapandemian aikainen elvytys ja nollakorkojen aika päättyivät EKP:n nopeisiin koronnostoihin, mikä teki velkarahasta kalliimpaa ja vähensi sijoittajien riskinottohalua. Tällä on ollut suoria vaikutuksia kaikkiin rahoituskanaviin.
Joukkorahoitusmarkkinan jyrkkä supistuminen
Joukkorahoituksen tarina Suomessa on ollut nousu ja tuho. Vielä vuonna 2021 suomalaiset yritykset keräsivät alustojen kautta lähes 400 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 summa oli enää alle 24 miljoonaa euroa [1]. Romahdus on ollut lähes täydellinen.
Syitä on useita:
- Korkojen nousu: Kun sijoittajat saavat jälleen riskitöntä tuottoa esimerkiksi valtionlainoista, korkean riskin yrityslainat ja osakesijoitukset joukkorahoitusalustoilla eivät enää houkuttele samalla tavalla.
- Sääntelyn kiristyminen: Marraskuussa 2021 voimaan tullut EU:n laajuinen joukkorahoitusasetus yhdenmukaisti markkinat, mutta samalla se lisäsi alustojen hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Tämä on todennäköisesti karsinut pienempiä toimijoita markkinoilta [11, 12].
- Konkurssit ja sijoittajien menetykset: Useat joukkorahoituksella rahoitetut yritykset ovat ajautuneet vaikeuksiin tai konkurssiin, mikä on syönyt piensijoittajien luottamusta rahoitusmuotoa kohtaan.
Erityisesti lainamuotoinen joukkorahoitus yrityksille on kärsinyt. Myös sijoitusmuotoinen joukkorahoitus, jossa sijoittajat merkitsevät yrityksen osakkeita, on vähentynyt. Esimerkiksi kasvuyritysten osakeanteihin erikoistunut Springvest keräsi vuonna 2024 noin 14,7 miljoonaa euroa, kun edellisenä vuonna summa oli 25,6 miljoonaa euroa [13].
Perinteinen lainarahoitus – vakaa mutta vaikeutunut
Pankkilainat, joita usein täydennetään Finnveran takauksella, ovat edelleen ylivoimaisesti yleisin ulkoisen rahoituksen muoto suomalaisille pk-yrityksille. Syksyn 2024 PK-yritysbarometrin mukaan 31 % rahoitusta hakeneista yrityksistä käytti pankkilainaa ja 13 % Finnveran takausta [15, 16].
Haasteena on kuitenkin rahoituksen saatavuuden heikentyminen. Vaikka yritysten kokonaistilanne luottojen saannissa ei ole romahtanut, on neuvotteluista tullut tiukempia. Pankit vaativat parempia vakuuksia ja korkeammat korot syövät kannattavuutta. Tämä näkyy myös Finnveran luvuissa: kotimaan rahoituksen (lainat ja takaukset) kysyntä ja myönnetty määrä laskivat merkittävästi vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna [5, 7]. Tämä kertoo joko yritysten investointihalukkuuden laskusta tai tiukentuneista rahoitusehdoista – tai molemmista.
Pääomasijoitukset – eri lajin peli
Samaan aikaan kun joukkorahoitus on kuihtunut, pääomasijoitukset (Venture Capital) ovat kukoistaneet. Suomalaiset startupit keräsivät vuonna 2023 yhteensä 871 miljoonaa euroa [8], ja vuonna 2024 potti kasvoi peräti 1,4 miljardiin euroon [14].
Tämä ei kuitenkaan ole suoraan verrattavissa pk-yritysten lainarahoitukseen. Pääomasijoittajat sijoittavat oman pääoman ehtoisesti pieneen joukkoon erittäin korkean kasvupotentiaalin yrityksiä, tyypillisesti teknologia-alalla. Sijoittaja ottaa suuren riskin tavoitellessaan moninkertaista tuottoa ja tulee yrityksen omistajaksi. Tämä on täysin eri rahoitusmuoto kuin perinteisen teollisuusyrityksen tai palveluyrityksen hakema yrityslaina investointia varten.
Kasvu on myös ollut hyvin keskittynyttä ja pitkälti ulkomaisen pääoman vetämää. Tämä raha ei ole suoraan pois pk-yritysten lainamarkkinoilta, vaan se kohdistuu täysin eri segmenttiin.
Keskeiset löydökset: Rahoituskanavien vertailu
Jotta yrittäjä voi tehdä oikeita valintoja, on tärkeää ymmärtää eri rahoitusmuotojen volyymit, ominaisuudet ja soveltuvuus eri tilanteisiin.
Taulukko 1: Rahoituskanavien volyymit Suomessa (2021–2024, milj. €)
| Rahoituskanava | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 (arvio/toteutunut) |
|---|---|---|---|---|
| Joukkorahoitus (yrityksille) | 377 [1] | 181 [1] | 137 [1] | < 24 [1] |
| Pääomasijoitukset (startups) | ~1200 [14]* | ~1100 [14]* | 871 [8] | 1400 [14] |
| Finnveran kotimaan rahoitus | 1007 [3] | 1204 [3] | 1021 [3] | 557 [5] |
*Vuosien 2021-2022 pääomasijoitusten luvut ovat suuntaa-antavia vertailulukuja FVCA:n myöhemmistä raporteista.
Taulukko osoittaa selvästi trendien eriytymisen: joukkorahoitus on romahtanut, Finnveran volyymi on heilahdellut ja puolittunut viimeisimpänä vuonna, ja pääomasijoitukset ovat jatkaneet kasvuaan omassa segmentissään.
Taulukko 2: Rahoitusmuotojen ominaisuuksien vertailu
| Ominaisuus | Lainamuotoinen joukkorahoitus | Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus | Pankkilaina (+ Finnvera-takaus) | Laskurahan yrityslaina/laskurahoitus |
|---|---|---|---|---|
| Pääoman tyyppi | Vieras pääoma (VPO) | Oma pääoma (OPO) | Vieras pääoma (VPO) | Vieras pääoma (VPO) |
| Kustannus/Korko | Korkea (usein 8-15 %) + alustan palkkiot | Ei korkoa, mutta korkea odotettu tuotto (diluutio) | Kohtuullinen (viitekorko + marginaali 2-6 %) | Selkeä, kiinteä kulu. Korkeampi kuin pankkilainassa, mutta ilman piilokuluja. |
| Vakuusvaatimukset | Usein henkilötakaus, yrityskiinnitys | Ei vakuuksia | Lähes aina vaaditaan reaalivakuuksia, Finnvera voi täydentää | Vakuudeton tai laskusaatavat vakuutena |
| Hakuprosessi/Nopeus | Hidas ja työläs (kampanjan rakennus) | Erittäin hidas ja työläs (due diligence, kampanja) | Hidas (viikkoja-kuukausia), paljon paperityötä | Nopea (päätös jopa tunnissa, rahat tilillä samana päivänä) |
| Markkinointihyöty | Potentiaalisesti suuri, sitouttaa asiakkaita | Erittäin suuri, voi luoda brändilähettiläitä | Vähäinen tai olematon | Ei suoraa markkinointihyötyä |
| Omistuksen laimentuminen | Ei | Kyllä, sijoittajat saavat osakkeita | Ei | Ei |
| Soveltuvuus | Kasvuhakuiset yritykset, joilla on tarina. Nykyään hyvin rajattu käyttö. | Vahvan brändin ja kasvutarinan omaavat yritykset. | Vakiintuneet, kassavirtaa tekevät pk-yritykset investointeihin. | Lyhytaikainen käyttöpääomarahoitus, siltarahoitus, nopeat investoinnit. |
Kategoriakohtaiset analyysit
Joukkorahoitus: Työkalu markkinointiin, ei enää päärahoituskanava
Vaikka joukkorahoituksen volyymit ovat pienentyneet, se ei ole täysin kuollut. Sen rooli on kuitenkin muuttunut. Enää se ei ole realistinen päärahoituskanava useimmille yrityksille. Sen sijaan onnistunut (tyypillisesti osakepohjainen) joukkorahoituskierros voi toimia tehokkaana markkinointi- ja validointityökaluna.
Kun sadat tai tuhannet piensijoittajat laittavat omaa rahaansa yritykseen, heistä tulee samalla sen uskollisimpia asiakkaita ja brändilähettiläitä. Kierros itsessään on mediatapahtuma, joka voi tuoda arvokasta näkyvyyttä. Se myös todistaa markkinalle, että yrityksen ideaan ja tuotteeseen uskotaan laajasti. Tämä voi myöhemmin helpottaa esimerkiksi suuremman pääomasijoituksen tai pankkilainan saamista.
Yrittäjän on kuitenkin ymmärrettävä riskit: epäonnistunut kierros voi polttaa brändin ja viedä resursseja turhaan. Lisäksi suuri joukko pienomistajia tuo hallinnollista taakkaa yhtiökokousten ja osakasviestinnän muodossa.
Perinteinen laina: Edelleen pk-yrityksen paras ystävä (jos sen saa)
Kustannuksiltaan pankkilaina on lähes aina edullisin vaihtoehto vakiintuneelle yritykselle. Pankin marginaali ja viitekorko ovat tyypillisesti huomattavasti matalampia kuin vaihtoehtoisten rahoittajien tai joukkorahoituksen kustannukset. Finnveran takaus on tässä avainasemassa, sillä se alentaa pankin riskiä ja mahdollistaa lainan myöntämisen silloinkin, kun yrityksen omat reaalivakuudet eivät aivan riitä [9, 16].
Hidastelu ja byrokratia ovat kuitenkin perinteisen pankkirahoituksen suurin heikkous. Lainaprosessi voi kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Se vaatii yksityiskohtaisia liiketoimintasuunnitelmia, kassavirtalaskelmia ja vakuusjärjestelyjä. Tämä malli ei sovellu tilanteisiin, joissa rahoitusta tarvitaan nopeasti yllättävän tilaisuuden hyödyntämiseen tai kassavajeen paikkaamiseen.
Lisäksi pankkien riskimallit suosivat perinteisiä toimialoja ja vakiintunutta liiketoimintaa. Nopeasti kasvavalle palvelu- tai ohjelmistoyritykselle, jonka arvo on aineettomissa hyödykkeissä, vakuuksien löytäminen voi olla mahdotonta.
Vaihtoehtoiset rahoittajat ja laskurahoitus: Nopeuden ja joustavuuden tarve
Perinteisen pankkirahoituksen ja romahtaneen joukkorahoituksen väliin on syntynyt tilaa moderneille ja joustaville rahoitusratkaisuille. Nämä palvelut, kuten Laskurahan tarjoama laskurahoitus ja vakuudeton yrityslaina, on suunniteltu vastaamaan pk-yrityksen akuutteihin ja lyhytaikaisiin tarpeisiin.
Laskurahoitus ratkaisee yleisimmän kasvuyrityksen ongelman: kassakriisin, joka syntyy pitkistä maksuajoista. Sen sijaan, että yritys odottaisi 30, 60 tai 90 päivää rahojaan asiakkaalta, se voi myydä laskun rahoitusyhtiölle ja saada rahat tililleen heti. Kustannus on pieni prosenttiosuus laskun summasta, ja se on usein kannattavampaa kuin myöhästyneiden maksujen aiheuttamat ongelmat.
Vakuudeton yrityslaina puolestaan toimii siltarahoituksena tai nopeana apuna yllättävissä tilanteissa. Kun esimerkiksi tärkeä kone hajoaa tai eteen tulee erinomainen erä raaka-aineita edullisesti, ei ole aikaa odottaa pankin päätöstä. Vakuudeton laina voidaan myöntää jopa saman päivän aikana pelkän kassavirtadatan perusteella.
Nämä eivät kilpaile suoraan suurten pankkilainojen kanssa, vaan täydentävät yrityksen rahoituspalettia tarjoten nopeutta ja joustavuutta silloin, kun sitä eniten tarvitaan.
Käytännön suositukset pk-yrittäjälle (2025–2026)
Miten yrittäjän tulisi navigoida tässä muuttuneessa ympäristössä? Tässä konkreettiset askeleet rahoitusstrategian suunnitteluun.
1. Määritä rahoitustarpeesi tarkasti. Älä hae vain ”lisää rahaa”. Mihin tarkoitukseen tarvitset rahoitusta? Onko kyseessä pitkäaikainen investointi (kone, toimitila), lyhytaikainen käyttöpääomatarve (palkat, ostot) vai tuotekehitysprojekti? Tarkoitus määrittelee oikean instrumentin.
- Investointi: Pankkilaina + Finnvera-takaus
- Käyttöpääoma: Laskurahoitus, luotollinen tili
- Nopea siltarahoitus: Vakuudeton yrityslaina
- Tuotekehitys: Business Finland -rahoitus, pääomasijoitus
2. Tunne yrityksesi profiili ja vaihe. Onko yrityksesi vakaa ja ennustettavaa kassavirtaa tuottava pk-yritys? Vai tähtäätkö räjähdysmäiseen kasvuun ja kansainvälisille markkinoille? Rehellinen itsearviointi on kaiken perusta.
- Vakaa pk-yritys: Pankkilaina on ensisijainen ja edullisin vaihtoehto. Rakenna hyvä ja pitkäaikainen suhde omaan pankkiisi. Täydennä palettia joustavilla ratkaisuilla, kuten laskurahoituksella.
- Nopean kasvun startup: Jos tähtäät skaalautuvaan liiketoimintaan, tutustu pääomasijoittajien maailmaan ja Business Finlandin palveluihin [2, 4]. Perinteinen pankkilaina ei välttämättä ole sinulle relevantti alkuvaiheessa. Omistuksesta luopuminen on hinta, joka kasvusta maksetaan.
3. Rakenna rahoituspaletti – älä pelaa yhdellä kortilla. Älykäs yrittäjä ei ole yhden rahoittajan armoilla. Moderni rahoitusstrategia on yhdistelmä eri lähteitä, jotka palvelevat eri tarkoituksia. Esimerkki:
- Pankki myöntää 100 000 € investointilainan uuteen tuotantolinjaan.
- Laskurahoituksella vapautetaan jatkuvasti 30 000–50 000 € myyntisaatavista kassaan pyörittämään päivittäistä toimintaa.
- Laskurahan 15 000 € yrityslainalla rahoitetaan yllättävä messuosallistuminen, joka tuo uusia asiakkaita.
4. Unohda joukkorahoitus pääasiallisena rahoituslähteenä. Tilastot ovat selvät: joukkorahoitusmarkkina on liian pieni ja epävarma, jotta sen varaan voisi laskea yrityksen rahoitusta. Harkitse sitä ainoastaan, jos sinulla on vahva kuluttajabrändi ja näet kierroksen ensisijaisesti markkinointi-investointina. Valmistaudu suureen työmäärään ja epävarmaan lopputulokseen.
5. Valmistaudu pankkineuvotteluihin huolellisesti. Pankkirahoitus on edelleen edullisinta, joten sen hakemiseen kannattaa panostaa. Laadi selkeä liiketoimintasuunnitelma, realistiset kassavirtaennusteet ja selvitä vakuustilanteesi etukäteen. Mitä paremmin olet valmistautunut, sitä paremmat mahdollisuudet sinulla on saada myönteinen päätös ja hyvät ehdot.
Johtopäätökset
Suomen yritysrahoituksen kenttä on järjestäytynyt uudelleen. Joukkorahoituksen hype-kausi on ohi, ja sen rooli on marginalisoitunut. Pk-yritysten rahoituksen ytimessä ovat edelleen perinteiset pankkilainat ja Finnveran takaukset, joiden saatavuus kuitenkin vaihtelee taloussuhdanteiden mukaan. Kaikkein lupaavimmat kasvuyritykset puolestaan rahoitetaan yhä useammin pääomasijoittajien toimesta.
Tämä muutos korostaa yrittäjän strategisen osaamisen merkitystä. On ymmärrettävä eri rahoitusmuotojen luonne, kustannukset ja soveltuvuus. Rahoitusta ei enää haeta yhdestä paikasta, vaan se kootaan palapelin lailla useista eri lähteistä, jotka täydentävät toisiaan.
Nopeus ja joustavuus ovat nousseet avaintekijöiksi. Maailmassa, jossa tilaisuudet tulevat ja menevät nopeasti, viikkojen tai kuukausien odottelu rahoituspäätöksen saamiseksi ei ole enää vaihtoehto. Siksi perinteisten toimijoiden rinnalle on syntynyt uudenlaisia, teknologiaan perustuvia rahoituspalveluita, jotka tarjoavat ratkaisuja juuri tähän tarpeeseen.
Miten Laskuraha auttaa?
Tässä monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa rahoitusympäristössä Laskuraha toimii pk-yrittäjän ketteränä kumppanina. Me emme yritä korvata pankkeja tai pääomasijoittajia, vaan tarjoamme työkaluja, jotka paikkaavat perinteisen rahoituksen aukkoja ja tuovat kaivattua nopeutta ja joustavuutta kassanhallintaan.
-
Tarvitsetko rahaa nopeasti käyttöpääomaksi? Älä odota asiakkaidesi maksuja. Myy laskusi meille ja saat rahat tilillesi jopa tunnissa. Laskurahoitus on tehokas tapa pitää kassavirta rullaamassa ja keskittyä olennaiseen – liiketoiminnan kasvattamiseen.
-
Tuliiko eteen yllättävä meno tai investointimahdollisuus? Kun aika on rahaa, et voi odottaa pankin hidasta prosessia. Hae meiltä vakuudetonta yrityslainaa ja saat päätöksen nopeasti. Selkeä hinnoittelu ja nopea toteutus auttavat sinua tarttumaan tilaisuuteen silloin, kun se on ajankohtainen.
Me Laskurahalla ymmärrämme yrittäjän arkea. Siksi olemme rakentaneet palvelut, jotka ovat yksinkertaisia, läpinäkyviä ja ennen kaikkea nopeita. Ota yhteyttä ja keskustellaan, miten voimme auttaa sinun yritystäsi menestymään.
Lähteet
- https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tilastotiedotteet/joukkorahoitus-ja-vertaislainaus/2025/vuonna-2024-joukkorahoitusta-valitettiin-huomattavasti-vahemman-kuin-edellisena-vuonna/
- https://www.businessfinland.fi/globalassets/finnish-customers/about-us/results-and-impact/tulokset-ja-vaikutukset-vuodelta-2023-fi.pdf
- https://www.finnvera.fi/sites/finnvera.fi/files/2024-02/Finnvera-konsernin-toimintakertomus-ja-tilinpaatos-2023.pdf
- https://www.businessfinland.fi/globalassets/finnish-customers/about-us/results-and-impact/tulokset-ja-vaikutukset-vuodelta-2024-fi.pdf
- https://www.finnvera.fi/sites/finnvera.fi/files/2025-02/Finnvera-konsernin-toimintakertomus-ja-tilinpaatos-2024.pdf
- https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tilastotiedotteet/joukkorahoitus-ja-vertaislainaus/
- https://www.finnvera.fi/sites/finnvera.fi/files/2025-02/Finnvera-Group-Annual-Report-2024.pdf
- https://en.ain.ua/2024/04/11/startup-funding-in-finland-showed-record-amounts-in-2023-fvca-study/
- https://suomiyrityslaina.fi/blogi/yrityslaina-2025-vertailu-ja-opas/
- https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/Tilastoinfo/tilastokuvaukset-ja-menetelmat/joukkorahoitus-ja-vertaislainaus/
- https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2022/203
- https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2022/203
- https://www.sttinfo.fi/ir-files/69818964/70897943/11987/Springvest%20Oyj%20tilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6stiedote%202024.pdf
- https://paaomasijoittajat.fi/en/ajankohtaista/press-releases/28764/finnish-startup-investments-grow-by-56-rest-of-europe-in-decline/
- https://www.yrittajat.fi/app/uploads/public/2024/09/sy_pk_barometri_syksy2024.pdf
- https://www.yrittajat.fi/ajankohtaista/tutkimukset/pk-yritysbarometri-2-2024/
- https://fred.stlouisfed.org/series/CRDQFIANUBIS
- https://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/pdf/13708/hse_ethesis_13708.pdf
Tarvitsetko rahoitusta?
Saat alustavan rahoituspäätöksen jo 24 tunnissa — ilman sitoumuksia.